Kuulumiset

Kukkasen treffi ja vähän muutakin

Maanantai 23.11.2009 klo 13:53

alla2.png

Leikkasin ja liimasin photo shopissa jotta sain kaikki samaan kuvaan:) Vasemmalta Anu ja Kaarna, Milla ja Vepu, Demi, Katriina ja Väinö, Pirjo ja Simo, Erja ja Olli sekä Kati, Gösta ja Olga.

Lauantaina pitdettiin Olgan lapsille Kukkasen treffit Riihimäen majalla. Olipas se mukavaa nähdä Demin sisarukset ja äiti. Hyvin samantyyppisiä ovat kyllä koko porukka, iloisia ja vauhdikkaita:) Treenattiin nomea, minä yritin antaa vähän tokovinkkejä ja syötiin hyvää ruokaa. Päivän päätteksi pidettiin kiihdytyskisan. Pettymys oli SUURI, kun mun "nopea" Demi, olikin hitain koko porukasta:):):) Vaikka luulen kyllä että Demi ei antanut kaikensa.. (minä= HUONO HÄVITTÄJÄ) Kiihdytyskisan ajat löytyy täältä.  Ja kuvia täältä.

 Kiitos Kati mukavasta treffeistä, ja iso kiitos myös Evalle, joka oli mukana vetämässä nometreenit. Olin hyvin tyytyväinen Demin nomeiluun, pientä häsläämistä alussa, muuten Demi teki niin kun olen sille opettanut. Keskittyi hyvin häiriöistä huolimatta.

Demi loukkasi pari viikoa sitten tassunsa, sai anturaan haavan, jonka takia ei ole voinut juosta irti metsässä. Kun energia kuitenkin löytyy vaikka muille jakaisi, päätin tehdä sille jälkeä. Pari kertaa jäljestettiin pellolla, ja kerran metsässä. Metsäjälki meni oikein mukavasti, nyt Demi jäljesti sillä asenteella  mitä haluan, joten oma kipinä syttyi taas, taidamme jatkaa jäljestämistä niin kauan kun maat ovat paljaat.

Nome juttuja ollaan Demin kanssa harjoitelleet ahkerasti kahdestaan metsässä, ja se on ollut hyvä, koska silloin Demi keskittyy hyvin, ja oppii helposti uusia asioita. Pysähtyminen pillillä onnistuu nyt todella hienosti. Eilen käytiin Andrean kanssa pellolla treenaamassa. Tehtiin kolme muistipaikkaa joihon jätetttiin muutama damia, matkaa oli jo aika paljon, ja välillä heitettiin ykkösmarkkeraus metsään, jota koira ei heti saanut noutaa.  Lopuksi treenattiin suuntia ja taakselähetyksiä. Ei voi muuta sanoa kun että hyvin meni:)

mummot.jpgTokoa ollaan treenattu liian vähän. Seuraaminen on mennyt huonompaan suuntaan, Demi painaa ja edistää, nyt täytyy ryhdistäytyä ja treenata seuraaminen taas kuntoon. Kaukkarit alkaa sujumaan, niinkun luoksetulon pysähdykset.. Mutta on meillä treenaamista vielä.

Mummot ovat hyvässä kunnossa, jaksaa hyvin lenkkeillä ja hössöttävät niin kun ennenkin. Kun tein Demille ja Mollille esineruutua, pääsivät niilo.jpgmummotkin hakemaan kimpassa esineitä. Voi vitsi, miten ovat ihania, olisi pitänyt ottaa videolle kyllä.  Siinäs näkee, vaikka koirat olisi kuinka vanhoja, niin kyllä ne nauttivat kun pääsevät jotain tekemään.

Mollikin on saanut paljon aktiviteettiä. Se on noutanut dameja, jäljestänyt pellolla ja metsässä, hakenut esineitä ja tottistellut. Molli on viisas ja osaa vaikka mitä. Molli on mulle niin rakas. Sanat ei riitä...

Naapurin pihalla häärää nyt tällainen pieni peikko:) Pieni 10 viikkoinen nöffipoika Niilo. Voi vitsi miten se on suloinen, sitä on vaan ihan pakko lässytellä ja ottaa syliin ja pussata. Niilo taitaa  tykätä minustakin, koska heti kun avaan ulko-oven, ryntää Niilo aidan vierelle ja pieni häntä vispaa. Ihana otus!

1 kommentti .

Kuulumisia pitkästä aikaa

Tiistai 3.11.2009 klo 2:27

Emma täyttää tänään 12 vuotta! On se aikamoinen mummo kyllä. Pirtsakka ja iloinen on vieläkin. Tuntuu vaan aivan uskomattoman surulliselta kun tietää että nyt alkaa jo olla sen verran ikää että... hui tulee itku jo kun mietin sitä.

Olen seurannut kihara Inkan seikkailut monta vuotta, sillä on ollut niin mukava kotisivu. Monta kertaa olen naurannut niin että kyyneleet valuu, kun Inkan emäntä on kirjoittanut niin hauskasti. Viime aikoina on ollut kyllä aika hiljaista Inkan kotisivulla, vaikka kävi Inka Norjassa vielä elokuussa.  Nyt on Inka kuollut. Vaikka en ole koskaan Inkaa tavannut, niin tuli kamalan surullinen olo.. Inka ei ollut mikään menestynyt kisakoira, vaan kotikoira joka oli emännälle niin rakas. Kaikenlaista Inka oli kokenut. Sillä oli synnynnäinen sydänvika, ja pentuna meni sen jalka poikki, joten sillä oli toinen etujalka vähän lyhyempi kun toinen. Vanhoilla päivillä tuli kohtutulehdus, jolloin emäntä niin pelkäsi ettei Inka selviää leikkauksesta, mutta niin se vaan toipui, mutta nyt puoli vuotta myöhemmin Inka kuoli. Vaikka sillä oli sydänvika niin se eli yli 11 vuotta, joten aika sitkeä likka oli.  Se oli Inkan tarina se....Inkan kotisivu

Demi hulivili on treenannut. Paljon ollaan kahdestaan metsässä harjoitelleet nomea. Ja Demi on ollut todella taitava. Hienosti Demi pysähtyy pillillä, myös silloin kun se on kaukana.

Tokoa treenataan usein, kovasti ollaan yritetty saada nouto kuntoon, mutta on se vaikeita. Epäilen etten koskaan saa Demin nouto sellaiseksi kun haluaisin...

Tarjan ja Pradan kanssa ollaan harjoiteltu esineruutuakin, vaikka epäilen etten PK kisoihin Demin kanssa ikinä mene, mutta  oppiihan Demi käyttää nenänsä ainakin näissä treeneissä, kun esineet ovat niin pieniä damien verrattuna. Ja hyvin Demin nokka toimii:)

Suski Korri kävi kouluttamassa meitä pari viikkoa sitten. Se oli oikein antoisa koulutus. Vasempaan käännökset harjoiteltiin Demin kanssa, ja hyviä vinkkejä saatiin. Oli tarkoitusta käydä Suskin luona hakemassa lisää oppia, mutta Suski sai tytön samana päivänä, joten ei oikein onnistunut::)

Meillä oli tänään treffit Demin veljen Vepun kanssa Inkoossa. Katselin vähän niiden tottista ja toivottavasti osasin jotain neuvoja antaa. Vepu oli aivan ihana, ihan samanlainen kun Demi. Yhtä hassu, iloinen ja vilkas.

4 kommenttia .

Google Analytics Alternative