Kansikuvatyttöjä ja "joulukiirettä"

Perjantai 17.12.2010 klo 20.30

Kanskikuvatytöt Molli ja Demi

On tää elämä aika outoa... Ennen minullakin oli kiirettä ennen joulua, mutta ei ole enää...

En ole vielä muuta tehnyt kun ottanut sähkökynttilät esille. Kun kävin ruokakaupassa tänään, oli ihan pakko kysyä lihatiskin myyjältä, että koska tuo jouluaatto oiken on, mietin että olenko taas sekoittanut ja jouluaatto onkin jo ylihuomenna, kun katselin miten ihmiset ostivat kinkkua, joululaatikoita, silliä, herneitä, pähkinöitä, suklaata..... NYT JO!!  Tai sitten olen vaan sellainen ihminen että teen kaikki viime hetkellä, mun mielestä on vielä paaaaljon aikaa joulu-aattoon.

Joten ostin parsakaalia, broilerinfilettä, vessapaperia ja kissanruokaa, ja lähdin äkkiä ulos kaupasta, rupesi ahdistaa, kun tunsin itseni epänormaaliksi, kun ei ole tarkoitusta tehdä suursiivousta, eikä leipoakaan, 

Joululahjoja emme enää osta toisillemme, koska kaikilla on jo kaikki mitä tarvitsee, villasukkia olen ostanut treenikaverilta Violalta jo pari vuotta peräkkäin, ja niitä olen laittanut joulupaketteihin:) Joten en tarvitse lähteä jouluostoksillekaan. Joulu on lapsille tarkoitettu, kun ei ole enää pieniä lapsia, eikä lapsenlapsiakaan, niin ei joulusta mitään stressiä kannata ottaa. Tykkään kyllä joulusta, ja joulu-tunnelmaa saan kinkun ja kuusen tuoksusta.

Demi ja Molli pääsivät kanskuvatytöiksi Oulun Seudun Noutajakoirayhdistyksen lehteen. Aika huvittavaa:) Oulun seudullla pitäisi olla paljon kiharoita, joten luulisi että kuvia riittäisi.

Ryhdistäydyin, ja nyt olen treenannut tokoa Demin kanssa muutamaa kertaa.  Kerran hallissa, missä on todella liukas matto ja valtavasti hajuja. Vauhtia oli vaikeita saada siellä joka liikkeessä. Hajutkin kiinnosti aika paljon. Ulkona on myös liukasta, mutta ulkona on Demi kyllä vauhdikkaampi.

Tunnarit on aivan hukassa, Demi ryntää kapuloille niin että kapulat lentävät sinne sun tänne, ja sitten on niin kiire löytää omansa, että pitää maistella ja siirrellä jokaikinen kapula ennen kun nostaa omansa. Omaa kyllä tuo joka kertaa. Joten tunnarit pitää nyt harjoitella pihalla, ja aloittaa ihan alusta piilottamalla oma kapula lumen alle.

Ohjatun merkki on vaikea, kun motivaatio lähteä kapuloille on vähän liian hyvä. Myös ohjatun kapulat saa kyytiä, ja niitä tapetaan ihan kunnolla, ja jos on liukasta, niin on todella mukavaa työntää niitä oikein pitkälle tassuilla ennen kun se pysähtyy ja sitä voi tuoda mulle, jolloin vauhti on aika paljon hitaampi:( kun menomatka. Suunnat kyllä osaa. Ruokakupilla yritän saada kuntoon. Saa nähdä onnistunko.

Ruutu on hyvällä mallilla, ja luoksetulo sujuu paremmin. Uutta idaria ollaan harjoiteltu, jäävät liikkeet olivat myös unohdettu, joten aika paljon ollaan sekoiltu siinäkin liikkeessä.

Kaukkarit on nyt aika hienoja.

Mutta toko on kyllä hauskaa. Treenattiin välillä vähän PK tottista, ja en ymmärrä miten ihmisten mielikuvitus riittää tehdä PK tottiksesta mielenkiintoista koiralle, kun se on niin yksitoikkoista.

Huomenna mennään metsään piilottamaan ukkoja lakanan alle. Ja katsotaan ilmaiseeko Demi niitä kiintorullalla, irtrollalla vai haukkumalla, viimeksi se tarjosi kaikki vaihtoehdot, vaikka en ole opettanut vielä kiintorullaa, se on vaan roikkunut kaulassa. Eikä Demiä ole koskaan pyydetty haukkumaan hakumetsässä. Mutta Demi ainakin yrittää kun ei oikein osaa, ja se on pääasia.

Talvi

Sunnuntai 12.12.2010 klo 19.56

Vähän kuulumisia pitkästä aikaa...

Kotisivumme sai talvisen ilmeen, ja kuvia on lisätty ja vaihdettu eri sivuilla. Tätä blogiakin pitäisi kai ruveta päivittää vähän ahkerammin...

Talvi tuli harmittavan aikaisin tänä vuonna. Nyt on niin paljon lunta, ettei hakutreenit oikein onnistu, saa vaan tyytyä ilmaisu- ja umpparitreeneihin jossain auratulla alueella.

Hausta sen verran, että tulipas taas huomattu ettei fuskaamalla pääse siinä lajissa mihinkään:) Minä olin ajatellut että nyt edetään lujaa ja toivottavasti mulla on niin fiksu koira että se oppii ihan itse, mut surpirse, surprise ei oppinutkaan. Takapakkia tuli oikein rominalla, joten oli pakko siirtyä takaisin treenaamaan ihan perusjuttuja. Elikkä haamuja, hajumuisti-ukkoja sekä risteilytreenejä harrastettiin Demi kanssa viime treeneissä. Mutta kiva porukka ollaan saatu kokoon, joten toivottavasti treenit jatkuu heti kun sää sallii.

Tokossa  tuli välillä pitkä tauko, jolloin uudet asiat oli unohdettu, joten siinäkin lajissa on kyllä treenattavaa.

Dameja ollaan välillä heitelty, mutta lunta oli viime treeneissä kyllä liikaa...

Jälkeä tein Demille aika sännöllisesti ennen lumen tuloa, ja Demi oppi koko ajan paremmin, toivottavasti voidaan kisata jäljessä ensi vuonna, ja saada tulostakin,  jotta kiharoiden PK oikeudet säilyvät.

Demillä oli lokakuun lopussa juoksut, ja tällä kertaa Demi ei mennyt koomaan, eikä ole ainkaan vielä näyttänyt mitään valeraskausmerkkejä. On ollut aivan normaali, uskomatonta,  mutta aivan ihana juttu.

Mummot ovat hyvässä kunnossa, oikein reippaita ja hyväntuulisia. Metsälenkille eivät enää pääse mukaan, koska kintut ei kestä, mutta ovat ihan tyytyväisä kun pääsevät korttelin ympäri lukemaan uutisia ja pihalla saavat olla niin paljon kun haluavat.

On muuten aika ihana kun saa lähteä vaan kahden koiran kanssa lenkille. Molli on yhtä hyvässä kunnossa kun Demi, Molli on myös välillä päässyt mukaan treeneihin. On saanut jäljestää, hakea esineitä ja hakea pari ukkoakin välillä. Molli on niin viisas, omapäinen ja ahne, tekee ruuan takia mitä vaan:)

Ja tässä vähän kuvia viime hakutreeneistä. Kuvaaja Eija Kärkinen.