Kansikuvatyttöjä ja "joulukiirettä"

Kanskikuvatytöt Molli ja Demi

On tää elämä aika outoa... Ennen minullakin oli kiirettä ennen joulua, mutta ei ole enää...

En ole vielä muuta tehnyt kun ottanut sähkökynttilät esille. Kun kävin ruokakaupassa tänään, oli ihan pakko kysyä lihatiskin myyjältä, että koska tuo jouluaatto oiken on, mietin että olenko taas sekoittanut ja jouluaatto onkin jo ylihuomenna, kun katselin miten ihmiset ostivat kinkkua, joululaatikoita, silliä, herneitä, pähkinöitä, suklaata..... NYT JO!!  Tai sitten olen vaan sellainen ihminen että teen kaikki viime hetkellä, mun mielestä on vielä paaaaljon aikaa joulu-aattoon.

Joten ostin parsakaalia, broilerinfilettä, vessapaperia ja kissanruokaa, ja lähdin äkkiä ulos kaupasta, rupesi ahdistaa, kun tunsin itseni epänormaaliksi, kun ei ole tarkoitusta tehdä suursiivousta, eikä leipoakaan, 

Joululahjoja emme enää osta toisillemme, koska kaikilla on jo kaikki mitä tarvitsee, villasukkia olen ostanut treenikaverilta Violalta jo pari vuotta peräkkäin, ja niitä olen laittanut joulupaketteihin:) Joten en tarvitse lähteä jouluostoksillekaan. Joulu on lapsille tarkoitettu, kun ei ole enää pieniä lapsia, eikä lapsenlapsiakaan, niin ei joulusta mitään stressiä kannata ottaa. Tykkään kyllä joulusta, ja joulu-tunnelmaa saan kinkun ja kuusen tuoksusta.

Demi ja Molli pääsivät kanskuvatytöiksi Oulun Seudun Noutajakoirayhdistyksen lehteen. Aika huvittavaa:) Oulun seudullla pitäisi olla paljon kiharoita, joten luulisi että kuvia riittäisi.

Ryhdistäydyin, ja nyt olen treenannut tokoa Demin kanssa muutamaa kertaa.  Kerran hallissa, missä on todella liukas matto ja valtavasti hajuja. Vauhtia oli vaikeita saada siellä joka liikkeessä. Hajutkin kiinnosti aika paljon. Ulkona on myös liukasta, mutta ulkona on Demi kyllä vauhdikkaampi.

Tunnarit on aivan hukassa, Demi ryntää kapuloille niin että kapulat lentävät sinne sun tänne, ja sitten on niin kiire löytää omansa, että pitää maistella ja siirrellä jokaikinen kapula ennen kun nostaa omansa. Omaa kyllä tuo joka kertaa. Joten tunnarit pitää nyt harjoitella pihalla, ja aloittaa ihan alusta piilottamalla oma kapula lumen alle.

Ohjatun merkki on vaikea, kun motivaatio lähteä kapuloille on vähän liian hyvä. Myös ohjatun kapulat saa kyytiä, ja niitä tapetaan ihan kunnolla, ja jos on liukasta, niin on todella mukavaa työntää niitä oikein pitkälle tassuilla ennen kun se pysähtyy ja sitä voi tuoda mulle, jolloin vauhti on aika paljon hitaampi:( kun menomatka. Suunnat kyllä osaa. Ruokakupilla yritän saada kuntoon. Saa nähdä onnistunko.

Ruutu on hyvällä mallilla, ja luoksetulo sujuu paremmin. Uutta idaria ollaan harjoiteltu, jäävät liikkeet olivat myös unohdettu, joten aika paljon ollaan sekoiltu siinäkin liikkeessä.

Kaukkarit on nyt aika hienoja.

Mutta toko on kyllä hauskaa. Treenattiin välillä vähän PK tottista, ja en ymmärrä miten ihmisten mielikuvitus riittää tehdä PK tottiksesta mielenkiintoista koiralle, kun se on niin yksitoikkoista.

Huomenna mennään metsään piilottamaan ukkoja lakanan alle. Ja katsotaan ilmaiseeko Demi niitä kiintorullalla, irtrollalla vai haukkumalla, viimeksi se tarjosi kaikki vaihtoehdot, vaikka en ole opettanut vielä kiintorullaa, se on vaan roikkunut kaulassa. Eikä Demiä ole koskaan pyydetty haukkumaan hakumetsässä. Mutta Demi ainakin yrittää kun ei oikein osaa, ja se on pääasia.